Openai:n julkaisema chatgpt käynnisti tekoälybuumin marraskuussa 2022. Sen vaikutus ohjelmistokehityksessä tulee näkymään monissa tilanteissa, mutta miten? Millaista ohjelmistokehitys on tulevaisuudessa? Teimme kyselyn henkilöstöllemme ja keskustelimme asiasta lounaspöydässä. Päätimme kirjoittaa aiheesta blogin, koska se tuntui herättävän ajatuksia meidän asiantuntijoissamme. Osa suhtautuu asiaan varauksella tai näkee tekoälyssä vaaranpaikkoja, koska generatiivisen tekoälyn tuottamat sisällöt eivät aina ole virheettömiä ja arvelevat sen luovan kerroksen ihmisen ja koodin väliin. Tämä voi tuottaa uusia ongelmia ja uhkia. Alammeko luottaa liikaa tekoälyyn ja näivetämme oman osaamisen toimiessamme autopilotilla? Nämä uudet ongelmat saattavat kumota osan teknologian tuomista tuottavuushyödyistä. Pieni skeptisyys on monissa asioissa tervettä ja todennäköisesti siksi osa kehittäjistä uskoo, että työkalut eivät ole vielä lähitulevaisuudessa riittävän matuureja ja valtavirtaa. Suurin osa kuitenkin uskoon tekoälytyökalujen muuttuvan valtavirraksi lähitulevaisuudessa. Sen avulla koodin kirjoittamisessa voidaan jo tällä hetkellä täydentää pieniä pätkiä ns. snippettejä tai kokonaisia funktioita. Ohjelmoijan ei tarvitse muistaa api-rajapintojen syntaksia, vaan hän voi pyytää tekoälyä kirjoittamaan haluamansa toiminnallisuuden. Kaikki tämä tapahtuu hetkessä, mikä vapauttaa kehittäjän pohtimaan ongelman abstraktimpia näkökulmia. Monessa luovuutta vaativassa työvaiheessa tekoälystä voi olla hyötyä esimerkiksi, kun suunnitellaan käyttöliittymää tai grafiikkaa. Tulevaisuudessa teknologian ollessa kypsempi, ohjelmistokehittäjät tekevät kenties töitä tekoäly-avustajan kanssa, kuten Tero Vuorela kirjoittaa blogissaan. https://www.linkedin.com/pulse/ai-ty%2525C3%2525B6kaveri-ai-copilot-tero-vuorelaMitä ohjelmistokehityksen ammattilaiset ajattelevat
Tekoälyn hyödyntäminen on valtavirtaa ohjelmistokehityksessä lähivuosina
Työkalujen rooli Eleniumilla nyt
Tällä hetkellä Eleniumilla tekoälytyökaluja hyödynnetään ohjelmistokehityksessä, jotta lähdekoodia on helpompi ymmärtää, katselmoida ja sujuvampi tuottaa. Olemme mm. toteuttaneet yrityksemme chattiin kytketyn chatgpt botin nimeltään Frank, jota kehittäjämme voivat vapaasti hyödyntää omana koodiassistenttinaan. Toimitusjohtajamme Henri Haikonen arvelee, että tällä hetkellä käytössä olevien työkalujen avulla on mahdollista saavuttaa 10…30% parantunut tuottavuus. Kuitenkin tietosuojasyistä työkaluja tulee käyttää harkiten, koska monet kaupalliset työkalut lähettävät tietoja ulkoiselle palvelimelle. Sovimme aina kunkin projektin asiakkaan kanssa pelisäännöt työkalujen käytöstä.
Muuttaako tekoäly työmarkkinoita
Tuottavuustyökalut antavat työntekijöille enemmän aikaa keskittyä luovaan ongelmanratkaisuun aiempaa abstraktimmalla tasolla, mikä johtaa tuottavuuden kasvuun. Se kuitenkin vaatii alkuun uudenlaista osaamista ja sopeutumista kaikilta kehittäjiltä. Henkilöstökyselymme perusteella, suurinosa onneksi kokee työkalujen käyttöönoton melko yksinkertaisina ja uskoo, että työkaluihin kannattaa panostaa ja niistä tulee valtavirtaa.
Mitä parantuneesta tuottavuudesta seuraa? Henri Haikonen arvelee, että tulevaisuudessa tekoälyä käyttävät asiantuntijat kykenevät suunnittelemaan ja kehittämään saman lopputuloksen pienemmällä kehittäjän työpanoksella ja osaamisella. Tämä madaltaa it-hankkeiden kustannuksia ja parantaa it-hankkeiden laatua – näin se on asiantuntijakysyntää pienentävä ajuri. Toisaalta teknologian synnyttämät uudet mahdollisuudet ja parantunut tuottavuus toimivat kysyntää lisäävinä ajureina, koska yritysten ja yhteiskunnan ei ole varaa jättää hyödyntämättä näitä seikkoja. Kysyntä ja tarjonta lienee lähitulevaisuudessa lähellä tasapainoa eikä suurta muutosta kokonaisuutena tapahdu, mutta kysynnän laatu painottunee tekoälyosaamiseen, Haikonen arvelee. Tekoälytyökalujen käytöstä tulee alalle de-facto standardi ja sitä aletaan vaatimaan työilmoitusten osaamisvaatimuksissa, kuten aikanaan kävi versionhallinnan kanssa. Kehittäjien vain tulee hallita ne! #NextGenerationSoftwareDevelopment
